Pilven hyödyntäminen täysimääräisesti on luonnollisesti helpompaa start-up -yritykselle, jolla ei ole legacy-järjestelmiä taustalla. Pilveen siirtyminen alkaa olemaan kuitenkin lähes elinehto kaikille yrityksille, myös niille, joilla olemassa olevien järjestelmien tuoma taakka on kannettava mukana pilveen. Vaikka tämä haaste saattaakin tuntua korkealta vuorelta kiivettäväksi, on laakso sen toisella puolella todennäköisesti vihreämpi.
Pilvipalvelut auttavat innovoimaan ja vastaamaan muuttuviin tilanteisiin nopeammin. Miksi sitten IT-kustannuksista edelleen vasta murto-osa kulutetaan pilvipalveluihin? Varmastikin pilvitransformaation vaatimat kustannukset ja työmäärä tuntuvat edelleen pelottavilta, mutta onneksi maailmalla on jo hyvä määrä kokemusta ja oppia siitä, kuinka se tehdään oikein.
Usein kysymykset, joiden kanssa painimme NordHerossa liittyvät pilven täysimääräisen käytön hyödyntämiseen suhteutettuna siihen kyvykkyyteen pilvessä, johon yritys on edennyt. Kenties pilviympäristöissä on vasta kokeiluja ja vähän dataa tai ehkäpä jo pitkälle vietyjä valmiita ratkaisukokonaisuuksia. Miten jatkaa oikealla tavalla eteenpäin ja mitkä olisivat mahdollisia tienviittoja joita noudattaa?
Ajattelin purkaa tässä kirjoituksessa näitä mahdollisuuksia muutamien näkyvimpien trendien kautta, jotka voit johtaa yrityksesi tavoitteisiin ja nykyiseen tasoon pilvikäytön suhteen. Tämä malli on tietenkin yksinkertaistettu monella tapaa, mutta tarjoaa toivottavasti ajateltavaa suhteessa näihin trendeihin. Tasot jaoin tässä kirjoituksessa seuraavasti:
Taso 1: Vaivattomuuden hurmaa eli koneet ja data pilveen
Yrityksillä, jotka eivät ole vielä pilvipalveluiden käyttäjiä tai ovat vasta kokeilemassa pilvialustoja, on usein huolia palvelujen luotettavuudesta, saavutettavuudesta, kustannuksista ja tietoturvasta. Kukin näistä huolista on toki aiheellinen, mutta samaan aikaan tiedetään, että pilvipalveluntarjoajat Google, AWS ja Azure ovat käyttäneet näiden asioiden ratkaisemiseen miljoonia tai miljardeja dollareita. Tällaisia resursseja ei yleensä suomalaisella yrityksellä ole panostaa infrastruktuurin rakentamiseen. Samaten isoimmat toimijat hyötyvät vahvasti mittakaavaeduista, joita heillä on saatavilla. Oikeastaan viimeisetkin linnakkeet, kuten suurteholaskenta (high performance computing) on nyt pilvestä saatavissa palveluina.
Varsinkin pilvisiirtymän alkuvaiheessa erityisiä ilon hetkiä tuottaa se vapaus, jonka kehitysorganisaatiolle voi sallia, kun palvelimien pystyttäminen kestää vain muutaman minuutin ja tarvittaessa kokeiluja varten lisätyt palvelimet voi purkaa vielä nopeammin.
Esimerkiksi massiviinen määrä kuvia voitaisiin prosessoida tunnissa, jos se tehdään suurella määrällä koneita. Tuhat kappaletta peruspalvelimia (m5.large) maksaisi AWS:n pilvestä hankittuna tunniksi jonkin verran yli sata euroa.
Usein ensimmäiset pilvipalvelukokeilut kohdistuvat yksittäisiin palvelimiin, dataan tai esimerkiksi varmuuskopioiden tallentamiseen pilveen. Samaten Office 365 tai SalesForcen käytön myötä pilvipalvelujen maailma tulee tutuksi yhä useammalle. Näiden lähtöjen kautta organisaatiolle saadaan kokemusta pilvipalveluiden käyttämisestä. Matka on kuitenkin vasta alussa ja todelliset pilven hyödyt tulevat näkyviin vasta kunnolla, kun tästä otetaan seuraava askel ja pilvipalveluiden mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Tässä vaiheessa myös täytyy olla vähän uskoa matkaan, koska pilvisiirtymän aikana kustannukset saattavat kasvaa hetkellisesti, jos molempia sekä pilvi- että on-premise -ympäristöä pitää ajaa samanaikaisesti.
Taso 2: Elastisuutta ja luotettavuutta etsimässä eli orkestrointi ja kontitus
Pilven yksi kiistaton etu on elastisuus ja skaalautuvuus, jolla pystytään reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Pilviympäristöön pystytään myös aivan toisella tavalla rakentamaan luotettavia palveluita, joiden uptime (käytettävyysaika) voidaan varmistaa kahdentamalla palveluita, vaikka varsinaiselle dynaamiselle palveluiden skaalaukselle ei olisi tarvetta.
Usein matka palveluiden siirtämisessä pilveen aloitetaan kontittamisella, jolla tarkoitetaan olemassa olevien sovellusten muuttamista ajettavaksi helpommin yhteisellä alustalla. Sovellukset voidaan tämän jälkeen siirtää palvelimelta toiselle, kahdentaa ja skaalata huomattavasti perinteistä virtualisointia nopeammin. Erityisen sopiva tämä malli on mikropalveluihin perustuville ratkaisuille.
Tämän matkan looginen jatko on konttien ajamisen orkestrointi, jossa Googlelta lähtöisin oleva ja avoimeen lähdekoodin perustuva Kubernetes on selkeästi käytetyin ratkaisu. Orkestroinnilla saadaan palvelimien päälle luotettava hallinta konteille, jotta niitä on juuri oikea määrä oikeassa paikassa ajossa - ja mikä parasta Kubernetes-klusterin hallinnan voi hankkia palveluna pilvestä. Azurelta löytyy Kubernetes Service (AKS), Amazonilta Elastic Kubernetes Service (EKS) ja Googlelta Kubernetes Engine (GKE).
Kuberneteksen käyttö mahdollistaa esimerkiksi sen, että tietystä kriittisestä palvelusta on pyörimässä useita kopioita klusterissa ja klusterin yksittäisen palvelimen ongelma ei näy palveluiden käyttäjille olennaisesti.
Johtava ajatus Kuberneteksen taustalla on, että sille määritellään haluttu tilanne klusterin palveluiden ja sisällön suhteen ja Kubernetes pitää kyseisen tilanteen voimassa.
Esimerkiksi silloin kun tämän tilanteen ylläpitämiseksi vaaditaan konttien siirtoja palvelimelta toiselle tai uusien konttien perustamista virhetilanteen korjaamiseksi. Kubernetes mahdollistaa myös kasvaviin tai väheneviin käyttäjämääriin reagoimisen skaalaamalla tarvittaessa palveluja ylös tai alas.
Taso 3: Unohda infrastruktuuri, keskity lisäarvoon eli palveliton (serverless) arkkitehtuuri
Palvelimet ja klusterit vastaavat monenlaisiin tarpeisiin, mutta klusterin ylläpitoon käytetty aika ei yleensä ole lisäarvoa tuottava tehtävä. Tästä syystä useat yritykset ovat siirtyneet jo seuraavaan luonnolliseen evoluution vaiheeseen, jossa infrastruktuuri, palvelimet, klusterit ja muut vastaavat asiat siirretään pilvipalvelutarjoajan huoleksi. Tällaista arkkitehtuuria kutsutaan palvelittomaksi (serverless) arkkitehtuuriksi, jossa palveluiden rakentamiseen ja ylläpitoon käytetty aika menee pääosin itse palveluiden rakentamiseen - ei infrastruktuurin.
Hiljattain julkaistu Berkeleyn yliopiston näkemys pilvipalveluista summaa hyvin tuntemukset ennustamalla, että palveliton arkkitehtuuri tulee olemaan tulevaisuuden tapa tehdä pilvipalveluita:
Serverless computing will become the default computing paradigm of the Cloud Era, largely replacing serverful computing and thereby bringing closure to the Client-Server Era.
Tämän trendin seurauksena palvelimet ja orkestrointi tulevat pääosin tarpeettomiksi, kun erilaisia palveluita siirretään palvelittomaan malliin. Nämä ajatukset resonoivat vahvasti pilvipalveluita käyttävissä yrityksissä - keskity lisäarvon tuottamiseen, älä infrastruktuuriin.
Parhaimmillaan tällaiset palvelut voivat skaalautua rajattomasti ja esimerkiksi black fridayn aiheuttama ruuhkahuippu ei ole ongelma. Pienemmässäkin mittakaavassa palvelittoman arkkitehtuurin hyödyt ovat kiistattomat, koska yleensä kustannukset ovat merkittävästi pienempiä ja infrastuktuurin luotettavuudesta ei pääasiassa tarvitse välittää.
Pilvipalvelut tarjoavat jopa mahdollisuuksia ajaa Kubernetes-klusteria palvelittomalla mallilla, kuten hiljattain esitelty Amazon EKS on AWS Fargate mahdollistaa. Tällainen malli auttaa yritystä siirtymään omasta Kuberneteksen hallinnasta palvelittomaan malliin hyvin saumattomasti.
Tämän mittakaavan muutos voi myös jännittää, koska palvelimet, jotka ovat olleet keskiössä useissa ratkaisussa häviävät kokonaan kartalta. Tokihan jossakin pyörii edelleen palvelimia, mutta ne ovat täysin näkymättömissä, kun asiaa tarkastellaan pilvipalveluiden käyttäjän näkökulmasta. Lopputuloksena orkestrointi onkin jonkun muun vastuulla.
Tyypillinen matka yritykselle pilvipalveluiden aloituksesta superkäyttäjäksi menee juuri näiden kolmen tason kautta ja kullakin tasolla on luonnollisesti hyvä olla hieman tienviittoja matkan varrella.
NordHero auttaa sinua ja yritystäsi tällä matkalla!